Minun tarinani - ibikset

17.04.2021

Ibisten kätkökuvauksissa on visuaalista ilmettä! (Kuvassa Sirpa ja Harri Takala)

Matkahuollolla oli kätköilyaiheinen kampanja vuonna 2013. Harri bongasi ilmoituksen, jossa kerrottiin että halukkaiden oli mahdollista saada kätkörasia paikallisesta matkahuollon toimipisteestä. Hänellä tuo kyseinen kippo jäi kuitenkin hakematta. Asia jäi kuitenkin kytemään siinä määrin, että hetkeä myöhemmin hän loi kätköilytunnukset. Nimimerkiksi muodostui harppa196, jolla hän pääsikin kokeilemaan kätköjen etsimistä.

Harppa196 muutti Kajaaniin ja tapasi Sirpan. Harri innostutti myös Sirpan mukaan kätköilyyn. Ajatus virisi yhtenevistä nimimerkeistä ja he alkoivat miettiä sellaista. Eläinkunnan nimistä osui silmiin ibis, josta muodostui heidän nimimerkkinsä. Tässä vaiheessa harppa196 muuttui nimimerkiksi ibis64 ja Sirpa sai nimimerkin ibis66. Kätköjä etsittiin aluksi lähistöltä mm. Sotkamosta.

Vasen kuva: ibis64, oikea kuva ibis66

Ibis64 kertoo kätköily uran alusta:

- Varmaan aika perinteisesti lähti liikkeelle. Ensimmäisiä purkkeja kun lähti katselemaan, niin eihän sitä tahtonut ymmärtää mitä ja mistä pitäisi löytää eli denaria pukkasi alkuun, mutta äkkiä se geosilmä kehittyi. Kätköily oli alussa uutta ja jännittävää, mutta kuitenkin hapuilevaa.

Kirjaaminen tuntui alussa monimutkaiselta. Jälkeenpäin huomaa kirjaamisen muuttuneen. Alussa tuli pikaisesti kirjattua vain "kk". Nykyään tulee kirjaukseen kirjoitettua enemmän tekstiä tilanteen mukaisesti.

- Luultavasti ensimmäinen löytöni oli Vanhan myllyn rauniot, mutta kirjauksen tein lopulta kuukausia myöhemmin. Alussa kätköt olivat summittaisesti valittuja ja varmaan myssen boguksissakin tuli haahuiltua, Ibis64 kertoo.

Ibis66:n ensimmäinen kätkölöytö oli Vuokatti. Myöhemmin hän tajusi, että lähin kätkö koti-koordinnaateista olikin vain noin 200 metrin päässä. Se tuli haettua myöhemmin kätköillessä.

Ibis64 oli niin innostunut kätköilystä, että vain viikko kätköilyn aloituksesta, hän osti jo oman GPS-laitteen, joka on edelleen käytössä. Tuolloin ei ollut vielä käytössä muita apuvälineitä. Nykyään Ibisten kätköilyvarusteet ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Ne sisältävät kohtalaisen hyvän, 12 metrisen ongen eli kainuulaisen pilkkivavan sekä lisäksi mm. kumiveneen, kahluuhousut, teleskooppitikkaat, työkalupakin ja Garrett 250 metallinpaljastimen. Enää kätköilyvarusteista ei siis puutu muuta kuin kiipeilyvälineet ja papukaija.

Volokinpoloku ja ibisten hyvin palvellut GPS


Etsittävien kätköjen maasto- ja vaikeustasot eivät ole vuosien mittaan juurikaan muuttuneet. Alussa Ibikset etsivät kätköjä, mitä vain sattui tulemaan vastaan. He ovat aina tykänneet D- arvoltaan haastavista kätköistä, mm. kenttämysteereistä.

Ibikset pitävät kaikenlaisista kätköistä. Ennen kaikkea kun kätkö on itse tehty ja askarreltu, niin ibiksiltä napsahtaa pojo. Tokikin niin, jos vaan ei ole jo kaikkia törsätty, koska kivoja kätköjä on paljon. Ibiksille mieleisiä kätköjä ovat olleet sellaiset toteutukset, jotka ovat haastaneet heidät, mutta jotka he ovat onnistuneet lokkaamaan. Tällaisista he mainitsevat seuraavat erikoiskätköt: Alarannan arvoitus ja Pottumoottori. He jättivät edellä mainitut kätköt käymättä silloin, kun vieressä järjestettiin miitti, koska tuolloin ratkaisijoita oli niin paljon. Tällä tavoin he pääsivät myöhemmin kahdestaan "herkuttelemaan" näillä kätköillä.

Ibikset reissaavat enimmäkseen kahdestaan, mutta joskus myös esim. pikkusepe Pikke -koiran kanssa on mukana matkassa. Hunttireissuja Ibikset tekevät jo vakiintuneen kainuulaisen porukan kanssa.

Tapahtumia

Ibisten ensimmäinen Mega-kokemus oli Kalajoelta, vuonna 2016. Seuraava olikin Kiilopäällä vuonna 2017 ja vuonna 2018 he osallistuivat Haapajärven Megaan. 2019 oli vuorossa Oulun ja Lahden Megat. Nyt ibikset ovat itse vastuuhenkilöinä rakentamassa Siniset ajatukset Mega Finland - tapahtumaa Vuokattiin, joka järjestetään 11.-13.6.2021.

Ibiksillä on mukavia kokemuksia eri paikkakunnilla järjestetyistä miiteistä. Niitä he ovat kiertäneet satunnaisesti esim. jos miitti on sattunut sopivasti matkan varrelle. Samalla he ovat kerryttäneet uusia miittikuntia tilastoihinsa.

- Itse on järjestetty yhteensä 15 miittiä ja lisäksi 2 Community celebration - miittiä. Omat miitit olemme pyrkineet järjestämään kivalle paikalle ja keksimään jonkin mukavan teeman tilaisuudelle. Kaikkiin miitteihin on tullut kiitettävästi porukkaa paikalle. 

Onpahan yhdessä miitissä keitetty 30 litraa hernekeittoa ja jälkkäriksi oli vielä pannaria. Eli siis kunnon "kovapanosammunnat"


Ibikset ovat todenneet miitit mukaviksi tilaisuuksiksi, joissa on mahdollisuus tutustua toisiin kätköilijöihin ja jakaa heidän kanssaan kokemuksia sekä vinkkejä.

Geokätköilyn myötä ibiksille on muodostunut uusia tuttavuuksia ja kavereita ympäri Suomea ja aina ulkomaita myöten. Puolin ja toisin voidaan pyytää apuja ja neuvoja tarvittaessa.

Kätköjen teko

- Aloin tehdä kätköjä jo aika pian harrastuksen alkuvaiheessa vuonna 2013. Innostus johtuu varmaan luonteesta, joka on mallia "pv-insinööri" eli ideoita tuppaa tulemaan ja niitä on ollut kiva toteuttaa, Ibis64 kertoo, ja jatkaa:

- Yhteisiä ibikset -kätköjä alettiin tehdä vuonna 2015. Ensimmäinen oli Hurruuttipöllön pönttö Kajaanissa.

- Ne (ideat) vaan jostain putkahtaa yleensä iltayön pikkutunteina. Joskus ideoita syntyy myös hunttereiden etsintää seuratessa.

Mitähän materiaalia tässä ibisten kätkökamossa on käytetty?


- Toisinaan vastaan tulee jotain mielenkiintoista kierrätys- tai muuta materiaalia, josta lähtee syntymään kätköidea. Myös hienoja, historiallisia tai muuten mielenkiintoisia paikkoja luonnossa voi tulla vastaan. Tuntosarvet ja hoksottimet ovat lähes kokoajan valmiuksissa.

Ibisten tekemiä  Lab-kätkötoteutuksia Megoihin


Kätkön teko on vakiintunut niin, että he miettivät yhdessä kuvauksia. Ibis64 tekee sitten kirjallisen työn. Kätköidean putkahdettua mieleen aletaan sitä yhdessä jalostaa ja miettimään, mikä kestää ja mikä ei. Tarkoituksena on aina rakentaa mahdollisimman kestävä kätkö.

- Hyvä esimerkki kätköidean kehityksestä on Matkalla pohjoiseen - ilman painetta kätkö, joka toimii nimensä mukaisesti ilmanpaineella. Ensimmäinen huntteri räjäytti koko laitoksen levälleen, kun hän laittoi liikaa painetta. Siinä oli meillä selvä suunnitteluvirhe. Kätköilijä ei voinut mitenkään tietää milloin on tarpeeksi painetta! Ratkaisuksi löytysimme jousen oveen, jolloin ovi aukeaa itsekseen, kun paine on riittävä.

Ibis -kätköjen materiaali on pääsääntöisesti lähes 100 % kierrätysmateriaalia. Kestävä kehitys on siis huomioitu.

Ibis64 mainitsee omista piilotuksistaan lemppariksi kätköt: 

Nostetta nuorille ja Matkalla Pohjoiseen- Ilman painetta.

Ibis66:n lempparipiilotukset ovat pieniä yksityiskohtia sisältäviä kätköjä, kuten: 

Kevät, Harrastamassa ja Rantteella.

Tiesitkö että:

Ibikset ovat perustaneet ja ylläpitävät kätköilyyn liittyvää Kainuun Geokätköilijät - ryhmää facebookissa. 

Kirjoittanut: HÖ & SÖ